Var Femte.

https://youtu.be/ohUvqlX-sp0

I Sverige beräknas omkring 15-20% av befolkningen leva i vad som kallas relativ fattigdom. Relativ fattigdom innebär att en person har mindre än 60% av medianinkomsten i landet, vilket innebär att de kan ha svårt att täcka sina grundläggande behov jämfört med andra i samhället. För 2023 låg gränsen för relativ fattigdom för en ensamstående vuxen på cirka 13 000–14 000 kronor i månaden efter skatt.

Andelen svenskar i djup fattigdom, där inkomsten inte räcker för grundläggande behov som mat, boende och kläder, är betydligt lägre men är ändå en viktig fråga då det visar på ökande inkomstklyftor.

Utsatta grupper för fattigdom är bland annat ensamstående föräldrar, personer med låg utbildningsnivå, nyanlända invandrare och vissa äldre, särskilt de med låg pension.

In Sweden, it is estimated that around 15-20% of the population live in what is called relative poverty. Relative poverty means that a person has less than 60% of the median income in the country, which means that they may have difficulty covering their basic needs compared to others in society. For 2023, the limit of relative poverty for a single adult was around SEK 13,000–14,000 a month after tax.

The percentage of Swedes in deep poverty, where the income is not enough for basic needs such as food, housing and clothing, is significantly lower, but is still an important issue as it shows increasing income gaps.

Groups at risk of poverty include single parents, people with a low level of education, newly arrived immigrants and some elderly people, especially those with low pensions.

Ruotsissa noin 15-20 % väestöstä elää niin sanotussa suhteellisessa köyhyydessä. Suhteellisella köyhyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilöllä on alle 60 % maan mediaanituloista, mikä tarkoittaa, että hänellä voi olla vaikeuksia kattaa perustarpeet muihin yhteiskunnan jäseniin verrattuna. Vuodelle 2023 yhden aikuisen suhteellisen köyhyyden raja oli noin 13 000–14 000 kruunua kuukaudessa verojen jälkeen.

Syvässä köyhyydessä olevien ruotsalaisten prosenttiosuus, jossa tulot eivät riitä perustarpeisiin, kuten ruokaan, asumiseen ja vaatteisiin, on huomattavasti pienempi, mutta se on silti tärkeä asia, koska se osoittaa tuloerot kasvavat.

Köyhyysvaarassa olevia ryhmiä ovat yksinhuoltajat, matalasti koulutetut, äskettäin saapuneet maahanmuuttajat ja osa vanhuksista, erityisesti pienieläkeläisiä.<